Esittelyvuorossa on takapihalle rakennettu katos. Syy katoksen rakentamiselle oli saada suojaisaa ulkotilaa sekä kesä- että talvikäyttöä ajatellen. Katoksen alla voisi viettää aikaa vähän huonommallakin säällä. Lisäksi sen alle voi laittaa suojaan vaikkapa lastenvaunut jopa talviaikaan.
Merkittävän rajoite katokselle asetti pihan pienuus. Katos ei saisi sijaita liian lähellä naapureiden pihaa, mikä osaltaan rajoitti katoksen kokoa. Lisäksi katos ei saisi tehdä pihaa nykyistä ahtaammaksi, vaan kaiken alueen tulisi olla jatkossakin yhtenäistä tilaa. Tämän johdosta katoksen tuli olla avonainen joka suuntaan. Vastaavasti alustaksi soveltuu paremmin laatoitus, joka voi olla samalla tasolla nurmikentän kanssa.
Pohjatöiden tekoa
Työt lähtivät liikkeelle luonnollisestikin perustuksien kaivamisesta. Katosta varten rakennettiin pilariharkoista perustukset. Vastaavasti laatoitusten alta tuli kaivaa routiva maa-aines ja korvata se soralla.
Massanvaihtoja hankaloittivat mm. pihan pienuus ja hankalat kulkuyhteydet pihalle. Tilaa siirreltävien maa-ainesten varastointiin oli vain hyvin niukasti, jonka johdosta massanvaihto tuli toteutettua useassa pienemmässä vaiheessa.
Lisäksi piha yritettiin mahdollisimman pienen ajan poissa käytöstä. Esimerkiksi laatoituksen kohdalta siirrettiin nurmi puretun terassilaudoituksen kohdalle. Näin koko pihalla kasvoi valmis nurmikko heti kaivuutöiden päätyttyä, jolloin myös uudellakin nurmialueella pystyi liikkumaan vapaasti.
Perustukset riittävän syvälle savimaahan
Maaperä alueella oli varsin savista, jonka takia perustuksista haluttiin riittävän jykevät, vaikkei katoksella itsessään ole juurikaan painoa. Ympäröivillä alueilla on kuitenkin varoittavina esimerkkeinä riittävän monta katosta, aitaa, yms, jotka ovat alkaneet kallistua eri suuntiin. Mielummin siis kaivetaan pihaa kerralla riittävän syvältä auki ja tuodaan tilalle routimatonta maata. Lisäksi perustukset routaeristettiin.
Kaivannon täyttö ja pihalaattojen asennus
Savimaa kaivettiin myös laatoituksen alapuolelta noin 50cm syvyyteen ja eristettiin routaeristeellä. Päälle routimaton sorakerros. Pihalaattoina käytettiin antiikkilaattaa, jolloin perustuksena käytetyt 25×25 pilariharkot (sinisissä suojapusseissa) sopivat täydellisesti laattojen väleihin.
Katos ilman kattoa
Pilariharkot valettiin täyteen betonilla ja betoniin istutettiin pilarikengät. Näiden päälle pystytettiin varsinainen katosrakennelma.
Koska katoksessa ei ole lainkaan seiniä, on yläreunan vinotukien syytä olla riittävän jämäkät, jottei katos pääse ”kaatumaan” lumen painosta.
Kattorakenteet valmiit
Kattorakenteet tehtiin kokonaan puusta ja kiinnitettiin kulmalevyillä alapuolisiin rakenteisiin.
Tuuliviiri huipulla
Itse valokatteen työstö oli varsin helppoa. Levyn katkaisu onnistui monitoimityökalun lisäksi myös normaaleilla saksilla, joilla tuli myös ehdottomasti siisteintä leikkausjälkeä.
Valokatteen kiinnitys vaati jonkin verran suunnitelmallisuutta, sillä vain katon alimmaisiin osiin ylettyi katoksen vierestä tikkailta. Osat oli siis asennettava sellaisessa järjestyksessä, että myös jokaisen sivun ylimmät ruuvit saatiin kiinnitettyä.
Aumakaton reunaan laitettavan sopivan listan löytyminen oli myös yllättävänkin hankala homma, koska rautakaupoista tuntui löytyvän vain valokatteen profiiliin muotoiltua harjalistaa. Tämähän ei aumakatteen reunaan käy, sillä kate-levyt eivät ole kohtisuoraan toisiaan vasten. Lopulta sopivat listat saatiin valmistajan omasta myymälästä.
Käyttövalmis katos
Valmis katos tuntui ajavan asiansa. Katos ei tunnu asettavan uusia esteitä pihalle, sillä sen ali pystyy liikkumaan vapaasti. Vastaavasti katoksen alla pihatavarat pysyvät siisteinä ja katoksessa voi istua myös vähän huonommallakin säällä.
Loppuarvio
Ehdottomasti työläin osuus urakassa oli perustustyöt. Maaperä oli melko savista, jonka takia perustuksista haluttiin tehdä riittävän jykevät, joka taas tarkoitti suurempaa määrää kuljeteltavia maa-aineksia. Vastaavasti pihan pienuus ja huonot kulkuyhteydet pihalle hankaloittivat massanvaihtoa.
Itse katoksen pystytys oli suhteellisen vaivaton urakka. Ongelmia meinasi tulla lähinnä valokatteen ylimpien osien kiinnityksessä. Valokatteen käyttö aumakatoissa ei myöskään tuntunut olevan kovin tunnettu käyttökohde, joten katon toteutuksen yksityiskohtiin ei juuri saanut ideoita muualta.