Kasvihuone omalla pihalla antaa lisää mahdollisuuksia kotiviljelylle. Lisäksi kun varastoissa oli joutilaana nippu vanhoja ikkunoita, niiden ottaminen hyötykäyttöön osana kasvihuonetta tuntui suorastaan velvollisuudelta.
Kaikki rakentaminen alkaa tietysti perustuksista. Itse kasvihuone ei kummoisiakaan perustuksia tarvitse. Alaosa muurattiin kevytsoraharkoista, joka myös pienessä rinteessa mahdollistaa maanpinnan saamisen tasaiseksi kasvihuoneen sisällä. Sokkeli tasoitettiin ja maalattiin samaan sävyyn varsinaisen rakennuksen sokkelin kanssa.
Runko sahattiin mittoihin ja pohjamaaliin autotallissa, jonka jälkeen mittoihin sahatut osat oli nopea kiinnittää paikoilleen ja sutia päälle lopullinen maalikerros.
Projektin ehdottomasti aikaavievin osuus oli ikkunoiden kunnostus. Ikkunat olivat sinänsä maalipintaa lukuunottamatta melko hyvässä kunnossa, vaikka kyseessä oli vuosikymmeniä vanhat käsityönä tehdyt ikkunat. Perinteet velvoittivat kuitenkin suosimaan perinteisiä työmenetelmiä, ja valittu pellavaöljymaali osoittautui todella hitaasti kuivuvaksi.
Vesikatteeksi tuli kennokate, jonka tulisi pitää hieman paremmin lämpöä sisällä. Ikkunaan kiinnitettiin Univentin automaattiavaaja, joka lämpötilan noustessa automaattisesti aukaisee tuuletusikkunan. Lattialle aseteltiin vanhoista purkutiilistä pieni polku. Ja tomaatitkin tässä vaiheessa jo hyvässä kasvussa, vaikka ovi vielä puuttuikin…
Ovi saatiin askarreltua kokoon varaston perukoille jääneistä puutavarasta ja vanerista. Saatiinpa myös kätevästi varaston oven uusimisen yhteydessä otettua vanha pintalukkokin vielä hyötykäyttöön kasvihuoneeseen.
Vaikka ensimmäisen kesän istutukset pääsivätkin käyntiin vasta melko myöhäisessä vaiheessa, satoa tuli jo kohtalaisesti. Toki valtaosa tomaateista jouduttiin lopulta ottamaan kypsymään sisätiloihin. Kasvihuonesta tuli myös ihan sympaattinen pikku mökkerö pihalle. Ja mikä parasta, käsityönä tehdyt ikkunat saivat uuden elämän!